Joulumyyjäiset osa kaks - puuronkeittoo

5.30 Sannin herätyskello soi
5.54 Iikun kello soi
5.53 Sanni: "syön tääl vähä jukuu. Pakkaan ja tuun sit" Iikku: "Oke xD Oon peiton al..."
5.54 Sanni: "Kuusi minuuttia niin saat pistää levyn päälle"
5.58 Iikku: "2min..."
6.00 Sanni: "Let the porridgetime begin!"

6.32 ja hämärä keittiö. Täs kuvassa muuten vinkki: mikä menee pieleen?

Ja siitä pyörähti myyjäispäivä käyntiin puuroveden hellalle laittamisella. Kello 6.26 vesi rupes näyttää kiehumisen merkkejä ja 6.28 Sanni tekstas Iikulle et oven sais tulla avaamaan. Täydellinen ajoitus! Heitettiin epäileväisinä puuroriisit kattilaan ja annettiin koko homman porista liedellä. Lorun ohjeita noudattamalla selvittiin kuitenkin tosi mallikkaasti!

"Täst vähän voisilmää puuroon"

Kasilta laitettiin puurokattila boxiin - eka osa hommasta: check! Olo oli helpottunut ja oltiin askelta lähempänä onnistumista. (Laskettiin myös puuron kokonaispaino, arvioltaan sitä tuli yhteensä 18,7kg. Ja tilavuus oli 20 litraa. pH-arvoa tai energiasisältöä ei enää laskettu mut pH pyörii todennäköisesti siinä seiskan paikkeilla ja kaloreja on sopivasti. Miten hauskaa tällainen arkipäivän matikka/kemia!! JEE!) Sit alkoikin se aamupuuhien kakkosvaihe, piparitalojen paketoiminen sellofaaniin. Huomattiin yhden poron saaneen sarvivaurion joten valepiparilääkäri Turunen suoritti haastavan leikkauksen. Poro selvisi onnettomuudesta pienin kosmeettisin haitoin. Leikkauksessa tapahtui pienimuotoisia komplikaatioita tikkien pettäessä, mutta vakaalla otteella toiminut valepiparileikkaussalihoitaja Toivanen huomasi vahingon ajoissa ja tilanne saatiin hallintaan. Hyvä ja tehokas aamu siis :)

Onnistumisen hetki

Aikaa jäi vielä vaikka mihin, kun puuro keräsi itseään laatikossa. Fiksattiin siis itsemme myyjäiskuntoon ja fiilisteltiin ponivaloja, joita Sanni metsästi ympäri Turkua. Ne oli pakko saada.

Uuuu, ne on hienot!

Kello lähestyi kymmentä, ja alettiin pakkaamaan autoa. Puuron lisäksi mukaan piti mahduttaa piparitalot, MAISEMA, Iikun siskot ja niiden tavarat. Hyvin mahtui, jos ruuanlaittotaidoissa on puutetta niin ne paikataan sit pakkaamiskyvyillä. Meitä vähän epäilytti pahvilaatikon kestävyys, mut pohja kesti Iikulta autoon ja autosta kololle.

Myyjäispöytä ja jouluvalot

Noo kololla sit avattiin kattila, sisällä beigeä puuroa. Lorun viestissä luki et laktoositon jauhe värjää puuron, mutta koska Sanni ajatteli laktoosivammaisten vatsoja, oli puuro beigeä valkoisen sijaan. Mut maku oli sama ja lopulta puuronkeittäjätkin uskaltautuivat maistamaan, ja vielä pitivät tuotoksestaan. Hiukan jäi yli ja sitä on nyt sit pakastimessa pahan päivän varalle vähän itse kullakin.

"Älä sotke yhteisen puuron kanssa" ps. NAM

Loppuajasta tultiin siihen tulokseen, et meidän keskittymiskyky on pienen lapsen luokkaa. Miten kävi piparitalkoissa? Kaks tuntii ja ote herpaantui. Miten kävi myyjäisissä? Kaks tuntii ja WhaleTrail meni puuron edelle... Tämän tajuttuamme vähän tsempattiin ja oltiin hirmu tehokkaita ihan loppuun asti.

Sanni vauhdis

Jopa niin tehokkaita, et puurokattila päätyi takaisin Iikun luokse joka sen sitten iloisena tyhjensi ja tiskasi. Nyt on kattila kiiltävä ja myyjäiset tän vuoden osalta ohi! Jee! Vielä taiteellinen mustavalkokuva mestareista teoksensa kanssa:

- iQ&Zaba eli Iikku ja Sanni