Talvikis(s)sat

Moi!

Otettiin sunnuntaina osaa piirin talvimestaruuskisoihin Porissa. Joukkueeseen kuuluivat mun lisäksi Emmi ja Alina.

Reissu alkoi jo 6.30 Turun linja-autoasemalta. Matkan aikana kadotimme mm. sahan bussiin ja kuuntelimme jatkuvaa kälätystä mm. unista, Harry Potterista ja vaikka mistä hermoja hellivästä. Saha löytyi kisakeskuksen pihassa takana istuvien tyttöjen sylistä (...) ja olimme taas hieman paremmalla tsempillä lähdössä kisaan.

Yhteiskuljetukset olivat perillä melko myöhään, joten kisan starttiakin siirrettiin eteenpäin. Nautimme siis kaikessa rauhassa aamupalaa ja fiksasimme kisakamoja koulun salissa.

Fiksuina tyttöinä keräsimme kamamme jo 15min ennen kuin lähtötehtävän aika loppui ja vältimme pahimman ruuhkan koko kisan ajan. (HUOM! Miksi kaikilla sarjoilla sama aika lähtörastilla?? Miksi ensimmäinen rasti ei ollut putkirasti???? KARSEET JONOT JA SÄHLÄYS!!)

Etenimme koko matkan melko vauhdilla, tehtäviä suorittaen. Päivä oli hauska, sisäreisirevähdyksistä, polvien turpoamisesta ja rättien satamisesta huolimatta. Tehtävät oli aika helppoja ja ehkä vähän tylsiäkin, mut ihan hyvä ehkä, olihan nä Emmin ekat kisat.

Me oltiin kisakeskuksessa hyvissä ajoin kuuden maissa, mutta viimeistä yhteiskuljetukseen tulevaa vartiota saatiinkin odottaa yli kolme tuntia... Puoli kymmeneltä kuitenkin saatiin bussi startattua kohti Turkua!

Iida

PS. päivä 3 - en edelleenkään pääse kyykkyyn...

Piparitalkoot vol. 2

Viime vuonna aiheutettiin palohälytys, poltettiin pari pellillistä pipareita ja tukittiin lavuaari sokerilla.
Vahingoista viisastuttiin ja tällä kertaa päätettiin tehdä liian paksuja kattoja, liikaa talon osia ja liian vähän alustoja. Mut oli taas superkivaa!

Eräs talo kahden päivän kuluttua......mikä meni pieleen.... No, ehkä kolmas kerta toden sanoo ja Mansikkaponeista kuoriutuu tosielämän kondiittoritähtiä. Talonrakentajiksi meistä ei ainakaan ole. (En tiedä et kuinka hyvä juttu oli kun mä olin mukana muuraamassa mökin peruskiveä. Et Loru, jos se takka vajoaa samalla tavalla kun tän piparitalon katto niin tiiät ketä syyttää!)

Thänks kamut! Näillä rahoitetaan mökkiä, jossa sit voidaan laittaa "kunnon prasut!!!!11" takkaan.
- Iida

#eikipuueihyötyy

Käytiin neljän Mansikkaponin voimin testaamassa boulderointia Turun Bouldertehtaalla, siinä TYKSin lähistöllä. Ennakko-odotukset Maijaa odotellessa ei olleet katossa, esimerkiksi "tääl eteisessä haisee sukkahiki", "siis vitsi tääl on muitakin", "jos meit olis enemmän ni tä ei olis noloo" ja "soitetaan Maijal et tä oli kiinni"...

No, Maija kuitenkin saapui ja mentiin kokeilemaan kenkiä. Pienen sovittelun jälkeen löytyi kaikille mukavat (lue: kivuliaat ja varpaita painavat) kiipeilykengät. Kiitos kenkä- ja rata-avusta SUPER-IINEKSELLE jonka bongasin muiden kiipeiijähuippujen lomasta.

Meet my friend, Super-I

Pienten alkubriiffien jälkeen päästiin seinälle, ja no. Sehän oli tietty ihan mahtavaa touhua! Alkujännityksen jälkeen kiivettiinkin seiniä ja kiviä ihan liekeissä, tietty niitä helpoimpia (vielä) mut kuitenkin. Se fiilis kun vihdoin koskee molemmilla käsillä viimeistä otetta, ihan törkeen makee tunne!

Meinattiin Emmin kanssa, et vaihdetaan partio bouldaamiseen. Et tiiätte sit jos meit ei näy niin mistä löytää! No ei kai, hyvä vaihtoehto kakkosharrastukseksi ;)

Alinan kanssa kotiin kävellessä huomas, et jalatkin oli vähän voimattomat. Mieletön puolentoistatunnin intensiivinen treeni, kattoo mitä kädet sanoo huomenna... Arvosana tän päivän kokemuksen jälkeen kuitenkin 5/5, Mansikkaponit suosittelee!

- Iida

Kuhinaa kisakeskuksessa

Kuten luvattu, nyt palataan tähän tiiviimpään postaustahtiin Mansikkaponien blogissa!

Viime viikon tiistaina järjestettiin piirin yösuunnistuskisat, jonka parissa vietettiin tovi jos toinenkin. Mun tehtävänä oli ennen kisoja tehdä mainoksia ja päivittää nettisivuja. Itse kisapäivänä puuhattiin ponien kanssa missä milloinkin, itse olin ilmoittautumispisteessä, emitin purussa ja siinä sivussa koitin päivitellä RaKiNan feissiin ja nettisivuille kuulumisia.

Ilta venyi melko pitkäksi, ja oli todellakin tohukas. Kisakeskuksen tyhjentäminen määräaikaan mennessä sai aikaan master chef -vibat kun huudeltiin jäljellä olevia minuutteja. Tehokkaan tiimityöskentelyn ansiosta purku ei mennyt edes tiukille.

Kisat oli mun ja monen monen muun mielestä tosi onnistuneet. Radat olivat kuulemma sopivan haastavia, joten jäi vähän harmittamaan että järjestävänä tahona ei päässyt kisaamaan. Toivottavasti ens vuonna on yhtä hyvä meno ;) Ens keväänä sit samanlainen syke edessä or/vi-kisojen merkeissä!7

- Iida

PS. Erityiskiitos luotsimme äidille herkullisista sämpylöistä!!!

Kuulumisia

Moi pitkästä aikaa!
Pidettiin eilen syksyn eka vaeltajakokous, aiheena syksyn ja kevään aktiviteetit. Kutsuin vaeltajat meille, mut paikalle saapui lopulta vaan Sanni, Altsu ja Emmi. (= maattiin sohvalla, syötiin ja juoruttiin).

No ei vaan, meillä on ihan sairaan hyvät suunnitelmat tulevalle kaudelle, ollaan taas innolla toteuttamassa vaeltajaohjelmaa :) Löydettiin aktiviteetteja selaillessa myös pieni parannusehdotus vaeltajaohjelmaan - lisää aktiivista toimintaa, koko vaeltajaohjelma tuntuu olevan pelkkää kahvipöytäkeskustelua ja aamu neljän filosofointia.... Me kaivataan toimintaa!!!

Lokakuuksi kaavailtiin ruokajuttuja: ruokapäiväkirjan pitoa viikon ajalta ja seuraavan viikon ajaksi ruokalistan suunnittelua ennakkoon. Kaisa ehdotti Facebookissa, et lisättäis haasteeseen vielä Docventuresin Lihaton Lokakuu - tai koitettais ainakin vähentää lihan syöntiä. Kokeiluun!

Marraskuu puolestaan tulee olemaan liikuntakuukausi. Aktiviteetteina extreme-lajit ja vuorokausirytmi. Saa vinkata lajeista! Pohdittiin alustavasti suojalkkista, jos mitään muuta ei tuu mieleen.

Sit joulukuu! Tästä oltiin kokouksessa niin liekeissä, et ei meinattu saada valittua kaikkia aktiviteetteja kun puhe kääntyi aina joulukuuhun... Lopulta Sannilta meni hermo, ja joulukuun tapahtuma oli "päivä josta ei saanut puhua vielä". No mitä me sit tehdään?? 24H VALVOMISTA! Hahhah! Suunnitelmissa on aamupäivällä urheilua ja brunssi, päivällä rentoa pelailua ja löhöilyä, päivällä puolestaan aletaan valmistautua illan juhla-ateriaan, jonka jälkeen otetaan suunnaksi palju. Yöaktiviteetit on vielä vähän auki, mut kuutamokävely on ainakin edessä :) seuraava päivä meneekin varmaan nukkuessa, mut se on varmasti tän kaiken arvoista!

Suunnitelmia jatkettiin toukokuulle asti, mut avataan niitä sit myöhemmin!
Toivottavasti meillä on edelleen lukijoita vähän pidemmästä tauosta huolimatta, tehdään syksystä varmasti monta blogijuttua,

Terkuin,
Iikku

33rd HansaeticDays @ Herford, Germany

Moikka!

Kuten otsikosta huomaa, kertoo tämä postaus mun reissusta Saksaan Turun kaupungin youthHansa-delegaattina. Aattelin nyt kirjoitella mun fiiliksistä ja ehkä myöhemmin postaan videokoosteen matkasta :)

Kun Maikki soitti mulle muutama kuukausi takaperin, olin ihan superinnoissani. Mieletöntä, Saksaan! Minä! Aluksi on myönnettävä, että lähtöpäivän lähestyessä olin lähinnä ahdistunut. Lähtö ei oikeen innostanut ja toivoin suuresti vielä keskiviikkoiltana sairastuvani yön aikana vuoden vatsatautiin (joka toki koettiin jo jäänmurtajassa...). Mitään ei näin jälkeenpäin ajateltuna onneksi tapahtunut ja olin torstaiaamuna valmiina Turun lentokentällä klo 5.40.

Mulla ei ollut mitään hajua matkaseurastani, mutta kiva porukkahan se loppujen lopuksi oli! Tyyppejä Turun kaupungilta, edustuskeittiöstä ja sirkusduo.
Turusta lennettiin  hyvällä menestyksellä Köpikseen, mutta jatkolento Hannoveriin ei mennyt niin putkeen - kaksi matkaseurueen jäsentä todellakin unohtivat nousta koneeseen ja jäivät Köpenhaminan kentälle odottelemaan seuraavaa lentoa.

Herfordin keskustaa ympäröi tällanen joki

Mä ja Kristijana avajaisissa. Huomatkaa hieno takki ;)

Hannoverista mentiin tilausbussilla Herfordiin, jossa mut jätettiin youthHansan majoituspaikalle. Valitsin nukkumapaikan itselleni ja lähdin kiertelemään Herfordia, sillä ensimmäinen ohjelma oli vasta illalla. Herford oli mun mielestä aivan ihana paikka, pieni mutta tosi nätti. Opin aika helposti reitin keskustasta majoituskoululle, eikä karttaa pian enää tarvittu. Illalla meidät toivotettiin tervetulleiksi, jonka jälkeen leikittiin jotain harvinaisen typeriä leikkejä ja saatiin vähän ruokaa. Torstain kruunasi avajaisparaati kaatosateessa. Etenkin Saksassa Hansapäivät on tosi iso juttu, ja porukkaa oli paikalla sateesta huolimatta. Illalla menin mun uusien kamujen kanssa nukkumaan jo ennen kymmentä, koska matkaväsymys oli hurja, haha :D

"Mä täs hiekkalaatikol"

Perjantaina ohjelma alkoi melko lailla heti aamiaisen jälkeen. Meillä oli youthHansa-delegaattien "virallinen" tapaaminen, jossa keskusteltiin ohjelman tavoitteista ja tarkoituksesta. Tähän ei oo meillä mitenkään kauheen keskiössä oleva juttu, joten mulla ei ollut mitään sanottavaa. Lähinnä koitin pysytellä hereillä, kun puolalaiset esittelivät videokokousprojektiaan ja venäläiset kertoivat yH-hostellistaan. Ihan hyviä ideoita ja toimisi varmasti paremmin jos Turussakin olisi kunnon youthHansa-ryhmä, jolle en tosin näe minkääntyyppistä tarvetta :D

Stefanija ja mä biitsil

Niin siisti paikka! Laitetaaks Kuristen ranta uusiks?

Päivä jatkui lounaalla ja hengailulla Aloha Beach Clubilla. Se oli ihan mieletön paikka, Hawaii keskellä Herfordia. Saatiin aina kaikennäköisiä kuponkeja, lounaskupongit, limsakupongit, päivälliskupongit... Eli eläminen ei siis maksanut mitään, aika siistiä jotenkin, haha :D Kun oltiin hengailtu riittävästi, mentiin käymään kaupungilla kiertelemässä eri maiden esittelykojuja ja sitten päivälliselle. Ravintolasta löytyi wi-fi (Saksassa missään ei oo ilmasta nettiä! Eikä lähes missään voi maksaa pankkikortilla, eikä kaupanpäälle mistään löydy pankkiautomaatteja....) ja hetken datailuijen jälkeen oli lähdettävä kohti dance-workshoppia. Tarkoituksena oli harjoitella tanssia sunnuntain päättäjäisiin (tästä lisää myöhemmin :D)

Roman Lob

Illalla mentiin muiden youthHansalaisten kanssa kuuntelemaan ulkoilmakonserttia. Esiintyjänä oli Saksan viime vuoden Euroviisuedustaja, Roman Lob. Fiilis konsertissa oli ihan mieletön, Roman lauloi radiohittejä ja omia biisejään ja ilta hämärtyi. Konsertin jälkeen mentiin vielä kahvilaan juttelemaan ja nukkumaanmeno venyi aika myöhään, sillä juttua riitti.

Lauantaiaamun ohjelmat peruttiin, joten lähdin yhden saksalaistytön kanssa shoppailemaan. Törmäsimme myös venäläis-latvialais-ranskalaistyttöporukkaan ja jatkoimme matkaa yhdessä. Shoppailun ja kojuilla pyörimisen jälkeen palasin koululle pakkaamaan laukun ja lähdin takaisin tapahtumatorille Turun kojulle. Muu reissuporukka nimittäin toivoi, että olisin viimeisen yön heidän kanssaan, enkä oikeestaan laittanut vastaan. Olin varsinkin lauantaina aika ahdistunut ja koti-ikäväinen, ja tuntui hyvältä päästä puhumaan suomea. Olin varmaan aika koominen näky istuessani pressikojun nurkassa muumitikkari kädessä, mut siinä hetkessä tuntui ihan mielettömän kotoisalta!

Valotaidetta iPhonella... Mut siis hieno. Joo.

Täs nä meijän safkat! Ei vaan pystynyt syömään loppuun. Toi wokkipannusetti oli parasta!

Pakattiin sitten kamat kasaan ja lähdettiin kohti Billefeldiä ja hotellia. Laitettiin itsemme valmiiksi Hansapartyja varten. Tilaisuus itsessään oli melko tylsä, mutta meillä oli ihan superhauskaa kun keksittiin uusia tanssiliikkeitä. Saimme seuraa ruotsalaisista sirkuspojista, ja Turun sirkusesiintyjien kanssa he breikkasivat ja näyttivät ihan hulluja akrobatiamooveja :D Loppujen lopuksi meidät heitettiin ulos, sillä järjestäjät sanoivat juhlien päättyneen jo tunti sitten. Me suunnattiin vielä etsimään jotain ruokapaikkaa, sillä juhlatarjoilu ei täyttänyt vatsoja. Päätimme tyytyä kebabiin ja oletimme saavamme perus rullakebut, mutta huhhuh mitä kävikään! Tarjoilija kantoi pöydän täyteen erilaisia annoksia, ja ei vitsi miten hyvää ruoka oli! Nukkumaan päästiin siis vatsat erittäin täynnä!

Toi hotelli oli ihan mieletön, aamupalalta olis saanut skumppaa ja mansikoita..!

Myös toi sänky oli mieletön, etenkin sen asmakohtausen aiheuttaneen koulun lattian jälkeen!!

Kalmar pojkar, ihan sekopäitä :D

Hotelliaamupalan jälkeen pakattiin laukut ja lähdettiin katsomaan Kalmarin sirkuspoikien esitystä. Show oli ihan mahtava! Istuskeltiin torilla ja nautittiin tunnelmasta, kierreltiin aluetta vielä viimeisen kerran ja pikkuhiljaa suunnattiin takaisin hotellille odottamaan kuljetusta lentokentälle. Tässä kohtaa mainittakoon, että onnekseni en "ehtinyt" mukaan tanssiesitykseen, liikkeet oli todella haastavia enkä vaan oppinut niitä :D

Lentoa ootellessa

20 minuuttia Turkuun <3

Kone Köpikseen myöhästyi yli tunnilla, ja oltiin vähän jännittyneitä jatkolennolle ehtimisestä. Kaikki sujui kuitenkin loppujen lopuksi hyvin, ja Turkuun laskeuduttiin 15 minuuttia etuajassa.

No, mitkä on tuntemukset näin jälkeenpäin?
Oon aika ylpeä. Mulle ei oo helppoa lähteä yksin minnekään edes Suomessa, joten ylitin kyllä itteni. Tuntuu, että nä neljä päivää kasvatti mua taas suuresti, ja avarsi mun ajatusmaailmaani. Opin paljon uutta eri kulttuureista, ihmisistä, olemisesta ja itsestäni. Saksassa oli itseasiassa tosi hauskaa, mutta etenkin illat oli aika vaikeita. Mulla ei oo oikeestaan ikinä ollut koti-ikävää, joten taisin nyt kokea sitä lähes 19 vuoden edestä. Koitin olla tekstailematta ja soittamatta Suomeen, sillä se pahensi aina mun oloa, hahah! Oli kuitenkin ihan mahtavaa kuulla, että voitin Linen Tähti -äänestyksen! Ihan mieletöntä! Mut loppujen lopuksi oon iloinen että lähdin, ja kiitollinen siitä et sain tällaisen tilaisuuden.

Nostan hattua kaikille, jotka jaksoivat lukea mun vuodatuksen. Tuli aika syvällistä.
♥: Iikku

ROKii Rannikkoseudult

Moikka!

Vähän venyi tän jutun raapustaminen, mutta hyvää kannattaa odottaa. Ja tässä blogissahan kaikki on aina, hyvää nimittäin!

Täs kohtaa en siis aja itse, hehh....!

Tikanmaa-hoodzit

Oltiin siis Sannin kanssa osa mahtavaa ensimmäisen osan kurssistaabia, ja mä ainakin viihdyin ihan superhyvin NaSien joukossa. Puhun myös Sannin puolesta, hänkin nautti olostaan ;-) Kreisi meno alkoi heti kun saavuttiin mestoille Haijaisiin perjantai-iltana, ja puolen tunnin kuluttua oltiinkin jo lähdössä ---tulostinhakureissulle. Pääsin myös Almeran puikkoihin jätskinhakumutkan jälkeen kun päätettiin laittaa mun ajotaidot koetukselle. Koetuksellehan ne myös joutui, kun vedettiin uukkaria harhaan johtaneen reittivalinnan kunniaksi.

Suuri performanssi. Ei oikeest hajuu et mistä aiheesta. Mut hauskaa.

Reissusta selvittyämme aloiteltiin pikku hiljaa illan ohjelmaa "Vedetään hatusta" -teemalla. Taas sai nauraa, myös nelihenkinen näyttelijäkaarti. Ohjelmana oli treffit hatusta, still-kuvat, kysymys kysymyksestä, maailman huonoin ja vedetään kamoista. Ainakin. Kuvat kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa. Tä mun vastuulla ollut iltasetti tullaan näkemään jossain muodossa varmasti jatkossakin, ainakin RaKiNan johtajistossa!

Oltiin ehkä vedetty liikaa sokerii, mut että täkin nauratti...Hahhah! Aivot lomalle!

Kurssin ajaksi kurssilaisille annettiin suorituspassi, jonka eräänä tehtävänä oli löytää kurssikissa. Siis kissa, miauu..! Muita tehtäviä olivat mm. källin tekeminen, kaverin halaaminen ja koulutuksiin osallistuminen. Mut kissa oli paras, niinkuin aina. Muisteltiin jälleen kerran Sannin kanssa sitä ah niin ihanaa episodia, johon liittyivät jotenkin loimaalainen pyyhe, sisal-naru ja yöpaidat...

Vauhdin huuma!

Lauantaina pelailtiin pihapelejä koulutussettien lomassa. Mustelmilta ja haavoilta ei valitettavasti vältytty kun riehakas kurssilaisten joukko tuuletti ylikuumentuneita aivojaan. Onneks oli EA-taitoista staabia, ja haavat saatiin hoidettua! Pelailtiin norsufutista, ja mä pääsin vielä lenkillekkin kun olin omat osuuteni kouluttanut :-) Mahtavaa!

Rakina ja muihin tutustumisen kiinnostus... 0....

Illalla keräännyttiin laavulle paistamaan maggaraa ja vaahtiksia. Meikä tais vetää melkeen koko pussin grillattuja vaahtokarkkeja, ja voin kertoo et meinas laatta lentää yöllä. En siis suosittele. Staabin jäätyä keskenään vahtimaan tulta pojat päättivät brassailla tulentekotaidoillaan. Kuva oheessa. En suosittele myöskään tätä. "Ei oo meidän juttu"

Tulitaidetta NaSin malliin

Paahtavan kuuma viikonloppu päättyi sunnuntain koulutusosioihin ja siivoiluun josta itse tyylikkäästi luistin kun  oli mentävä töihin. Mut oli ihan huikeen hauska viikonloppu, ja nyt ootellaan innolla sit kakkososaa vaelluksen merkeissä!

- Iikku

PS. Epäselvään tekstiin johtaneesta ajatuksenjuoksusta voidaan syyttää kellonaikaa, ja sitä et oon nukkunut yöllä vain pari tuntia, sillä matkustin väliä Pesaro-Rimini-HKI-Raisio. Mut linjoil ollaan taas ;-)

PPS. Täs mun ja Sabanderon retkilook...kerran teini, aina teini.